Eilen illalla ne alkoivat ja aamulla sain varattua ajan munatorvien tilan kurkkaukseen. Piristyin heti, vaikka yleensä kuukautisten alkaminen on laittanut mielialan hiukan matalaksi. Tunnustan, tirautin muutaman kyyneleen. Oishan sitä toivonut, että ei olisi tarvinut hoitoihin asti edetä. Kukapa sitä ei toivois tässä tilanteessa.
Tänään olen sitten vaihtanut pirteämpiä verhoja tupaan ja muutenkin kaivanut värikkäämpiä tekstiilejä esille. Pienestä sitä saa virtaa. Ensi viikolla on TSSG tutkimus ja neuvottelu mitkä lääkkeet jätän pois ja mitä lääkityksiä jatketaan. Muutoksia tulee. Kiva kun homma etenee edes hiukan. Eilisiltaan asti olin jonkinlaisessa jumittuneessa tilassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti