Hei pitkästä aikaa. Olen ihan tietoisesti pitänyt taukoa tämän loppukierron täältä blogista. En ole myöskään muiden blogeja halunnut seurata. En tällä hetkellä halunnut lukea positiivisista testeistä ja onnellisuudesta. Ne riipaisee aina niin syvältä, vaikka ei pitäis ja en halunnut pilata tässä kierrossa ollutta hyvää mieltä satuttamalla itseäni niillä.
Nukkuminen on muodostunut mulle näinä kahtena viikkona isoksi ongelmaksi. En millään saa unta kuin vasta kahden-kolmen aikaan yöllä. Silloin tulee kaikeinlaista mietittyä ja hiukan ahdistuttua. Onneksi ylös sängystä pääseminen aamulla ei kuitenkaan tuota hankaluuksia. Mitään lääkettä en halua ottaa tähän vaivaan, vaan odotan et rytmi tasoittuis itsestään.
Kevät on ihanaa aikaa, vaikka surullistahan tämä on, että jumitamme edelleen tässä odotuksen odottamis-vaiheessa. Silti on olen jotenkin herännyt eloon ja nautin asioista ihan eri tavalla. Taukokierto osui ihan nappi kohtaan.
Täällä mennään tänään 13 DPO. Eilen testi näytti negaa, tänään en edes tehnyt. Katsotaan, jos tarvetta tehdä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti