keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Etsin paikkaani

Olen tuntenut itseni viime viikkoina yksinäiseksi. Olen liittynyt Facebookissa vertaisryhmään, mutta jotenkin en sinne sulaudu. Useimmat ovat hoitojen avulla raskaana. Itse olin onnekas ja onnistuin ilman niitä. Tuntuu, että olen jotenkin vähemmän ansainnut raskauden kuin muut, vaikka kukaan ei mitään ole sanonutkaan.

En myöskään koe sopivani mihinkään tavalliseen odotusryhmään missä odottajilla on jo useita lapsia ja paljon kokemuksia. Semmoista ryhmää en ole edes etsinyt, mutta tiedän niitä olevan.

Lapsettomuuden kokemus on niin vahvana vielä itsessä, että en tiedä minne kuulun. Olenkin tyytynyt seuraamaan blogituttavuuksien  tarinoita. Kommentoitua ei useinkaan tule. Mukana seuraan edelleen silti. Ehkäpä tämä tästä ajan kanssa helpottuu. Hoitajan kanssa olen päässyt tiiviimmin juttelemaan. Siinä pieni pelastus.

2 kommenttia:

  1. Pelkkä lapsettomuus muuttaa ihmistä niin paljon, että on varmasti erilaista olla raskaana nyt, kuin että se olisi onnistunut heti ilman suurempia murheita. Olet kuitenkin kaikenlaista joutunut käymään läpi ja uskon, että vertaisesi ovat siellä hoitojen avulla raskautuneita. Hoidoissa kuitenkin tekin olitte.

    Tsemppiä <3 Olet totta totisesti raskautesi ansainnut <3

    VastaaPoista
  2. Minä jaan kokemuksesi. Minäkin liityin fb:n ryhmään, mutta en koe kuuluvani sinne. En koe kuuluvani oikein minnekään.

    Mutta ihan varmasti me molemmat löydämme vielä paikkamme! Voimia kaikkien tunteitten keskelle <3

    VastaaPoista